Hengitys, sinun aarteesi, tiedostatko sen arvon?

Hoitola Kukkuvilla Katja Toivonen jooga hemmotteluhoidot

Hengitys, sinun aarteesi, tiedostatko hengityksesi arvon?

Hengitys, minulle sen merkitys oli aikoinaan, että se tapahtuu automaattisesti, mitä sitä nyt huomioimaan sen enempää. Henki joko kulkee tai ei kulje. Lapsena kurkkuuni jäi omenan pala kiinni, joka sai hengitykseni rohisemaan, jouduin sairaalaan tarkkailuun. Pala poistui ja kaikki palautui normaaliksi. Tämäkään tapaus ei vaikuttanut asenteisiini hengitystäni kohtaan, edes vanhemmalla iällä.

Joogaopintojani aloittaessani tutustuin joogan kautta hengitykseen, sen vaikutuksiin ja miten hengitys ja jooga kuuluvat ja nivoutuvat yhteen. Hengityksen merkityksen huomioiminen, arvostaminen ja sen vaikutusten tunteminen vaatii myös harjoittelua ja harjoittelua joogan avulla. Harjoittelu tekee mestarin tässäkin asiassa, vaikka alkuvaiheessa olen myös tälläkin polulla. Yinjoogaa opettaessani ja harjoittaessani on hengityksen merkitys, sen huomioiminen noussut itselläni huomattavasti ja arvostus näinkin yksinkertaista asiaa kohtaa kuin oman hengityksen tunteminen, aistiminen on arvostus kasvanut. Mitä kaikkea saatkaan aikaan itsessäsi ”vain” hengityksen avulla, tiedätkö tosiaan?

Hoidat, huollat, rentoutat, parannat kehoasi. Yinjooga harjoituksessa, kun lempeästi venytät kehoasi on hengityksellä tärkeä vaikutus harjoituksessasi omasta mielestäni. Miten syvään hengität nenän kautta sisään ja mitä rennommin pidemmin nenän kautta ulos, rentoutat lihaksesi, rentoutat hermostoasi, rauhoitat mielesi vilskettä. Kehosi saa happea ja uloshengitys poistaa kireyttä, kuonaa sekä hiilidioksidia. Vastaavasti virtaavassa flow-joogassa liike ja hengitys yhdistetään sulavaksi liikkeeksi.

Hengitys rentouttaa myös jännittävissä ja pelottavissa tilanteissa. Hengitä syvään sisään laskien neljään viiteen, hengitä ulos laskien kuuteen seitsemään, tee muutaman kerran ja huomaat eron koko olemuksessasi. Kehosi ja hermostosi rauhoittuvat, uhkaava tilanne helpottaa ja kehon pelkotilanne laantuu.

Etkö saa unta? Valvotko ja pyörit sängylläsi? Toista sama edellä kirjoitettu hengitysharjoitus ja huomaat miten koko kehosi rauhoittuu ja pikkuhiljaa myös mielesi rauhoittuu ja auttaa sinua nukahtamaan.

Hengitys on elintoiminta, jossa keho ottaa happea ilmasta ja poistaa hiilidioksidia. Se koostuu kahdesta vaiheesta: sisäänhengitys (inhalointi), jolloin ilma kulkeutuu keuhkoihin, ja uloshengitys (eksalaatio), jolloin hiilidioksidi poistuu kehosta. Hengitys on elintärkeää, koska se mahdollistaa solujen hapettamisen ja energian tuotannon. Hengitysjärjestelmä, joka koostuu keuhkoista, hengitysteistä ja hengityslihaksista, säätelee tätä prosessia.

Hengitätkö keuhkojen yläosalla vai vatsasta asti?  Hengitysliiton sivuilla on kuvattu osuvasti miten keuhkosi liikkuvat niin sisään kuin uloshengitykselläsi.

Hengitys tekee monia muitakin asioita:

1. Happitasapainon säilyttäminen: Se auttaa ylläpitämään kehon happo-emästasapainoa.

2. Äänen tuottaminen: Hengitys toimii äänenmuodostuksessa, kun ilma kulkee kurkun kautta.

3. Lämpötilan säätely: Hengityksen kautta voi säädellä kehon lämpötilaa.

4. Haju aistiminen: Ilman mukana tulevat hajumolekyylit aktivoivat hajureseptoreita.

Tiesitkö, että kaikki nämä toiminnot ovat tärkeitä kehon yleiselle hyvinvoinnille.

Hengitys ja uni ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Uni vaikuttaa hengityksen rytmiin ja syvyyteen. Syvän unen aikana hengitys hidastuu ja tulee säännöllisemmäksi, kun taas REM-unessa hengitys voi olla epäsäännöllisempää. Unen aikana keho tarvitsee vähemmän happea, mutta hengityksen laatu on silti tärkeää. Häiriöt, kuten uniapnea, voivat vaikuttaa hengitykseen ja unen laatuun, johtamalla väsymykseen ja muihin terveysongelmiin. Hyvä hengitystoiminta tukee palautumista ja virkistymistä unen aikana.

Rauhoittaminen on tärkeä osa unen laatua ja unen alkamista. Stressi ja ahdistus voivat vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen syvyyttä samoin erilaiset hormonaaliset toiminnot, erityisesti meillä naisilla iän karttuessa. Rauhoittumistekniikat, kuten syvähengitys, meditaatio, tai rentoutusharjoitukset, voivat auttaa mielen ja kehon rauhoittamisessa ennen nukkumaanmenoa.

Lisäksi rauhallinen ympäristö, kuten hämärä valaistus ja hiljaisuus, edistää parempaa unta. Säännöllinen unirutiini ja riittävä ajankohta nukkumaan mennessä voivat myös tukea rauhoittumista ja parantaa unesi laatua.

”Hengitys ja mieli”, kuinka hengityksen ja mielen välinen yhteys vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Tässä yhteydessä hengitystekniikoilla on merkittävä rooli stressin hallinnassa, keskittymisen parantamisessa sekä rauhallisuuden ja tasapainon löytämisessä. Hengitys on yksi harvoista autonomisen hermoston toiminnoista, joita voimme tietoisesti säädellä, ja sen avulla voimme vaikuttaa suoraan kehon ja mielen tilaan.

Hengityksen vaikutus mieleen:

1. Stressinhallinta: Syvä ja rauhallinen hengitys (kuten vatsahengitys) aktivoi parasympaattisen hermoston, joka auttaa kehoa rentoutumaan ja vähentää stressiä. Hengityksen rauhoittaminen voi vähentää kortisolitasoja ja lievittää ahdistusta.

2. Keskittyminen ja mindfulness: Hengityksen tiedostaminen ja sen hallitseminen on keskeinen osa mindfulnessia ja meditaatiota. Se auttaa mieltä pysymään nykyhetkessä, jolloin huomio ei harhaile ja mieli voi olla rauhallisempi ja keskittyneempi.

3. Tunteiden hallinta: Tietoinen hengitys voi auttaa säätelemään voimakkaita tunteita, kuten vihaa tai pelkoa. Hitaampi hengitys voi rauhoittaa kiihtynyttä mieltä ja auttaa löytämään tasapainoa tunteiden keskellä.

4. Unenlaatu: Hengitysharjoitukset ennen nukkumaanmenoa voivat auttaa kehoa ja mieltä rauhoittumaan, mikä voi parantaa unenlaatua ja nopeuttaa nukahtamista.

Suosittuja hengitystekniikoita:

4-7-8 hengitys: Hengitetään sisään 4 sekuntia, pidätetään hengitystä 7 sekuntia ja hengitetään ulos 8 sekuntia. Tämä on rentouttava hengitystekniikka, joka  auttaa lievittämään ahdistusta ja stressiä.

Nenän kautta hengittäminen: Hengittäminen nenän kautta on luonnollinen ja rauhoittava hengitystapa, joka voi edistää keskittymistä ja rentoutumista.

Vatsahengitys: Syvä hengitys, joka aktivoi pallean ja täyttää keuhkot alhaalta ylöspäin. Tämä hengitystapa voi auttaa rentouttamaan kehoa ja vähentämään stressiä.

Yhteys hengityksen ja mielen välillä on keskeinen osa monia hyvinvointiharjoituksia, kuten joogaa, meditaatiota ja mindfulnessia. Kun opimme hallitsemaan hengitystämme, voimme vaikuttaa merkittävästi mielentilaamme ja hyvinvointiimme.

Joogassa hengitys on keskeisessä roolissa, sillä se yhdistää kehon ja mielen sekä auttaa syventämään harjoitusta. Hengityksen hallinta eli pranayama on yksi joogan tärkeimmistä periaatteista, ja se edistää sekä fyysistä hyvinvointia että henkistä tasapainoa.

Tässä muutamia keskeisiä tapoja, miten jooga ja hengitys liittyvät toisiinsa:

1. Hengitys liikkeen tukena:

Joogaharjoituksessa hengitys yhdistyy liikkeisiin luonnollisesti. Usein hengitys toimii ohjaavana voimana: esimerkiksi sisäänhengityksellä avaudutaan ja laajennutaan, kun taas uloshengityksellä rentoudutaan tai syvennetään venytystä. Tämä synkronointi auttaa keskittymään ja tuo tietoisuutta kehoon.

2. Pranayama – hengityksen hallinta:

Pranayama-harjoitukset ovat hengitystekniikoita, joita käytetään mielen rauhoittamiseen, energian hallintaan ja fyysisen terveyden tukemiseen. Esimerkiksi Ujjayi-hengitys, jossa hengitys on syvää ja tasaista, tuottaa kehoon lämpöä ja auttaa keskittymään. Toiset tekniikat, kuten Nadi Shodhana (vuorosierainhengitys), tasapainottavat hermostoa ja vähentävät stressiä.

3. Hengitys rauhoittaa hermostoa:

Hidas ja syvä hengitys aktivoi parasympaattisen hermoston, joka vastaa kehon rentoutumisesta. Joogan aikana keskitytään usein rauhalliseen, kontrolloituun hengitykseen, mikä auttaa laskemaan stressitasoja, alentamaan sydämen sykettä ja lisäämään mielen rauhallisuutta.

4. Hengitys tuo tietoisuutta nykyhetkeen:

Hengityksen tarkkailu on keskeinen osa joogan meditaatio- ja mindfulness-aspektia. Keskittyminen hengitykseen auttaa pysymään läsnä ja pääsemään irti häiritsevistä ajatuksista. Tämä yhdistyy moniin joogamuotoihin, joissa keho ja mieli harmonisoidaan hengityksen kautta.

5. Hengitys ja energia:

Joogafilosofiassa hengitys nähdään myös energian eli pranan lähteenä. Hengitys tuo elinvoimaa ja auttaa pitämään kehon ja mielen tasapainossa. Oikein ohjattuna hengitystekniikat voivat lisätä kehon energisyyttä tai rauhoittaa ja maadoittaa sitä tarpeen mukaan.

6. Hengityksen vaikutus kehon linjaukseen:

Hengitys ei ainoastaan rauhoita mieltä, vaan auttaa myös parantamaan kehon linjausta ja syventämään joogaharjoitusta. Kun hengitys on tietoinen, keho rentoutuu ja pystyy paremmin avautumaan ja mukautumaan asentoihin.

Joogassa hengitys on siis paljon enemmän kuin vain happea keholle – se on työkalu, jolla voidaan hallita sekä fyysistä kehoa että mielen tilaa. Hengityksen merkitys joogassa tekee siitä kokonaisvaltaisen harjoituksen, joka vaikuttaa kehoon, mieleen ja tunteisiin.

 

Tarkkaile miten sinä hengität erilaisissa tilanteissa? Hengitätkö koko keuhkokapasiteetilla vai vain keuhkojen yläosalla?

-Katja

Soita heti!