Miksi niin moni rakastuu, ihastuu ja kaipaa joogamatolle yinjoogan pariin?

 Vastaus on kenties yksinkertaisempi kuin oivalsitkaan, irtiotto kiireestä, pysähtyminen, läsnäolo, oman kehon tietoinen kuunteleminen ja hengityksen virtaavan rytmin aistiminen.

Vuonna 2010 kokeilin itse ensimmäisen kerran yinjoogaa ja huomasin palavaani kerta kerran jälkeen uudelleen kyseisen lajin pariin. Miksi, vaikka mieleni vaelsi kuin pieni sähikäinen paikasta toiseen ja kehoni oli niin kireä, että teki mieleni nauraa ohjaajalle…. ai viisi minuuttia tässä asennossa. Tällöin en ollut lempeä itselleni vaan ajattelin, että tehdään tehokkaasti ja kunnolla, kun kerran nyt tunnilla ollaan, käytetään tämäkin aika tehokkaasti hyödyksi, niinpä niin… 

Ohjaajakoulutukseni syvensi näkemystä joogaan ja kokonaisvaltainen katsomus kehoon. mieleen ja erilaisiin tuntemuksiin, mitä ne tarkoittavat, mistä ne kertovat. Vuosi vuodelta lempeys ja kuuntelu omaa kehoani kohtaan on kasvanut, tunnilla vaivun univalvetilaan, tietämättä mitä kello on, mieli tyhjänä (toki se omakin mieli välillä seikkailee) ja tunnin jälkeen vain on niin ihana olotila.

Yinjooga soveltuu kaikille ikään tai sukupuoleen katsomatta, kyllä kaikille. Kun huomioit kehosi viestittämät rajoitteet ja tuntemukset, jokainen voi tehdä yinjoogaa. Haasteena sinulle voi tulla oma mielesi ja tapasi toimia. Oletko enemmän yang-ihminen eli toimintaa ja actionia pitää olla, eihän sellainen tunti muuten ole mitään. Onko sinun vaikea pysähtyä omien ajatuksiesi ja tuntemuksiesi äärelle? Onko mukavampaa tehdä ohjattua ja liikkuvampaa, kuin pysähtyvää?

Ying ja yang tasapainossa eli aktiivisuus ja pasiivisuus, välillä olemista ja irtipäästämistä ja välillä tekemistä. Kenties elämääsi hivenen yinenergiaa on tarpeen?

Yinjoogan asanoissa ollaan kolmesta viiteen minuuttia ja jossain ihanimmissa pidemmän ajan tunneilla vieläkin kauemmin. Kun huomioit kehosi tuntemukset, lempeästi venytät kehoasi oman hengityksesi rytmillä, minuutit häviävät mielestäsi. Jos jokin asana ei sinun kehollesi sovi, kysy silloin ohjaajalta vaihtoehtoinen liike. Ohjaan tunneillani niin nuoria kuin eläkkeellä olevia ikäihmisiä, jolloin pyydän heitä huomioimaan kehon viestit, kipua ja pistävää kivun tunnetta ei saa tuntua. Hermosto myös kertoo pistelyllään ja puutumisella, että asento ei ole kehollesi hyvä. Mukava venytys, kierto on ihanaa ja kun annat sen hengityksen ja kehosi luvalla syventyä, olet askeleen lähempänä yinjoogan ydintä, olemista, antautumista, rauhaa ja rentoutta.

Voinko harjoittaa yinjoogaa, nivelrikkoja, lonkka vikaa, kulumaa?

Viitaten edelliseen niin kivun tunne on kehosi viesti, ettei asento sinulle sovi. Itselläni on nivelrikkoa sormissa, ranteissa, polveni on operoitu ja lantio on syntymästäni asti ollut hieman ”vinksallaan”. Olen vuosia ohjannut joogaa ja teen asanat kehoni ehdoilla. Minun ei tarvitse päästä mutkiin – kiemuroihin, kunhan ohjaan asiakkaani turvallisesti asanaan ja sieltä pois. Lempeys ja armollisuus omaa kehoa kohtaan, olet lähempänä yinjoogan ydintä ♡

Kokeile rohkeasti, niin huomaat onko yinjooga lähellä sinun sydäntäsi.

– Katja

Keho ja anatomia

Yinjooga soveltuu kaikille kehotyypeille. Olemme kaikki erilaisia niin anatomialtamme ja toisen lempiasento voi toisella olla se hankalin tai haastavin. Jokaiselle kehotyypille löytyy se asento, jota voit työstää, joka on juurikin sinua kehoasi kuunnellen tehty. 

Anatomisesti yinjoogan asennot ovat polven ja navan välisellä alueella. Tällä alueella ovat suuret pakaran, selän, reisien lihakset, joista löytyvätkin useimmiten ne suurimmat kireydet. Kun tämä alue keholtasi voi hyvin, huomaat sen koko olemuksessasi.

Mieli ja meditaatio

Yinjoogan ydintä hieman availin jo aiemmin.  Harjoitus luo sinulle mahdollisuuden mielen rauhoittumiselle, tyyntymiselle, jolloin syntyy sisäinen hiljaisuus.  Yinjoogaharjoitus on tuo sinut lähemmäs meditatiivista tilaa, mielen tyhjentämisen, eheyttämisen ja hallinnan harjoitus.

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) puolestaan tapa elää, päätös elämisestä tässä hetkessä. Mindfulness on läsnäoloa omassa kehossaan, omassa hengityksessään ja siinä, mitä kulloinkin on tekemässä sekä kokemassa. Tämän kaiken tapahtuessa hyväksyvästi (esimerkiksi yinjoogaharjoituksessa), ilman pakottavaa tarvetta muuttaa asioita reaktiivisesti, olemme todellisen hyväksyvän tietoisen läsnäolon äärellä. Joskus se on helppoa, joskus lähes mahdotonta. Aina siihen kuitenkin kannattaa pyrkiä jo oman hyvinvointinsa vuoksi. Ilman tietoista läsnäoloa yinjoogaharjoituskin jää pelkäksi kehon venyttelyksi.

Perinteinen kiinalainen lääketiede

Perinteinen kiinalainen lääketiede perustuu yli 2000 vuotta käytössä olleiden metodien ja oppien hyödyntämiseen. Siinä tavoitellaan kehon sekä mielen tasapainoa, jotta Qi (tai Chi) eli elämänvoima (ns, alkuenergia) pääsisi virtaamaan vapaasti sekä harmonisesti kaikkialle ihmisen sisällä.

Yinjooga on perinteisistä kiinalaisista opeista ammentava harjoitus, jossa asanoiden avulla edesautetaan keho-mielen tasapainoa sekä Qin virtausta. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta yinjoogan avaintekijät ovat lukuisten energiakanavien eli meridiaanien stimulointi sekä yin- ja yang-energioiden tasapainottaminen. Kehossa kulkevia meridiaanikanavia tunnetaan lähes sata, mutta yinjoogassa niistä keskitytään yleensä 10-14 pääkanavan äärellä operoimiseen.

Meridiaanien tehtävä on toimia kommunikaatiokanavina kehon osien välillä (vrt. faskiaverkot) sekä kehon toimintojen säätely ja koordinointi. Ne jakelevat kehon nesteitä (esim. veri) ja lämpöä sekä suojelevat kehoa patogeeneiltä eli ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta. Meridiaanit on nimetty yleensä sisäelimien mukaan, mutta niiden vaikutuspiiri ja kanavien kattavuus ovat aina paljon laajemmalla ympäri kehoa. Jokaisella meridiaanilla on myös suora yhteys mieleen ja tunne-elämään.

Kiinalainen lääketiede ei tee eroa kehon ja mielen välille vaan näkee ihmisen yhtenä (keho-mieli-)kokonaisuutena ja samalla myös kiinteänä osana ympäristöänsä. Perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmät ovat lähtökohtaisesti ennaltaehkäiseviä eli kiinalaisen terveysopin mukaisesti ensisijaisesti ei hoideta mitään tiettyä sairautta vaan pyritään ylläpitämään yleistä terveyttä. 

Lue lisää: kiinalainenlaaketiede.fi

Yinjoogan historia

Yinjoogan voidaan katsoa syntyneen aivan 1980-luvun lopulla yhdysvaltalaisen Paul Grilleyn (s. 1958) toimesta. Yinjoogaksi Paulin kehittämää uutta joogaharjoitusta kutsui ensimmäisen kerran hänen oppilaansa ja itsekin hyvin tunnettu joogaopettaja Sarah Powers. Yinjoogan nimellä tämä harjoitus on nyt valloittanut maailman ja alkanut elämään aivan omaa elämäänsä. Nykyisin yinjoogaa on erittäin monessa muodossa ja silti kaikkia uusiakin yinjoogaformaatteja yhdistää pitkäkestoiset ja meditatiiviset asanat, kehollisen monimuotoisuuden ja erilaisuuksien ymmärtäminen sekä kiinalaisen lääketieteen meridiaaniteoriat sekä uusin tutkimustieto faskia-anatomiasta.

Lähde: Total Yin, Jouni Hallikainen, sivusto